Saavutettavuuden osa-alueet

piirroskuva saavutettavaa verkkopalvelua kuvaavasta jakkarasta. Kolme tukijalkaa kuvaavat saavutettavuuden osa-alueita eli teknistä saavutettavuutta, käyttöliittymän selkeyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä.

Saavutettavuus on tekniikkaa, käytettävyyttä ja sisällön selkeyttä

Verkkopalvelun saavutettavuuden voi ajatella koostuvan kolmesta osa-alueesta.

  • Verkkopalvelun pitää olla toteutettu teknisesti oikein, jotta esimerkiksi ruudunlukuohjelma osaa tulkita rakenteen ja sisällön oikealla tavalla.
  • Verkkopalvelun käyttöliittymän pitää olla suunniteltu käyttäjien näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja intuitiiviseksi. Navigaation pitää olla selkeä ja sivun eri elementtien pitää erottua toisistaan selkeästi.
  • Sisällön pitää olla ymmärrettävää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kielen selkeyttä ja sitä, että tietoa tarjotaan eri muodoissa eli esimerkiksi kuvina ja videoina tekstin lisäksi.

Tekninen saavutettavuus

Tekninen saavutettavuus varmistaa, että sisältöön pääsee käsiksi esimerkiksi avustavilla teknologioilla. Tekniseen saavutettavuuteen ohjaa pitkälti kansainvälinen WCAG-ohjeistus. Kun verkkopalvelun toteuttaja noudattaa WCAG-ohjeistusta, verkkopalvelun sisältö on hyödynnettävissä esimerkiksi näkövammaisten henkilöiden käyttämillä ruudunlukuohjelmilla. Tekninen saavutettavuus on hyvä ja tärkeä tavoite, sillä se tekee osalle ihmisistä ylipäänsä mahdolliseksi käyttää verkkopalvelua.

Tekninen saavutettavuus on kuitenkin vain yksi osa-alue verkkopalvelun saavutettavuudesta. Sen lisäksi verkkopalvelusta pitää tehdä helppokäyttöinen ja varmistaa se, että mahdollisimman moni ymmärtää verkkopalvelussa olevat sisällöt.

Käyttöliittymän selkeys

Käyttöliittymän selkeys ja helppokäyttöisyys voidaan varmistaa käyttäjälähtöisellä suunnittelulla eli selvittämällä suunnitteluvaiheessa erilaisten käyttäjien tarpeita. Käyttäjätestauksia kannattaa tehdä heti, kun se on mahdollista. Hyvissä ajoin ennen verkkopalvelun julkaisua tehdyissä testauksissa huomatut ongelmat ehditään korjata.

Kun käyttäjätestauksiin otetaan mukaan myös apuvälineitä käyttäviä henkilöitä, saadaan samalla kertaa testattua sekä palvelun saavutettavuutta että käytettävyyttä. Testikäyttäjiksi kannattaa pyrkiä saamaan esimerkiksi näkövammaisia ruudunlukuohjelman käyttäjiä, normaalisti näkeviä pelkkää näppäimistöä käyttäviä henkilöitä, ikääntyneitä ihmisiä ja käyttäjiä, joilla on lukivaikeus. Papunetin sivulla Käyttäjätestaaminen on aiheesta tarkempaa tietoa.

Sisällön ymmärrettävyys

Sisällön ymmärrettävyys tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni verkkopalvelun käyttäjä voi helposti ymmärtää palvelussa käytettyä kieltä. Teksti on selkeää yleiskieltä tai tarvittaessa selkokieltä eli yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä. Selkeän tekstin lisäksi käyttäjille tarjotaan ymmärtämistä helpottavia kuvia, videoita ja ääntä.

Erilaisia sisältöjä saattaa organisaatiossa tuottaa moni eri henkilö. On tärkeää varmistaa se, että kaikki sisällöntuottajat tietävät pääasiat saavutettavuudesta ja osaavat tuottaa helposti ymmärrettävää sisältöä. Tarvittaessa kannattaa järjestää sisällöntuottajille koulutusta selkeän kielen kirjoittamisesta. Omat sisäiset ohjeet verkkopalvelun päivittämisestä ja sisältöjen tuottamisesta on syytä tarkistaa. Jos verkkopalvelu sisältää esimerkiksi pdf-tiedostoja, on hyvä muistaa myös erilaisten dokumenttien kirjoittajat ja heidän neuvominen saavutettavien dokumenttien tuottamisessa.

Jos verkkopalvelun sisältö on vaikea ymmärtää, ei teknisestä saavutettavuudestakaan ole paljon iloa. Kun saavutettavuutta parannetaan ja kehitetään, on järkevää samaan aikaan parantaa myös käyttöliittymän ja sisällön ymmärrettävyyttä. Näin teknisen saavutettavuuden parantamiseen käytetyt resurssit eivät mene hukkaan. Helposti ymmärrettävä sisältö madaltaa kynnystä käyttää verkkopalveluja, jos käyttäjä kokee, että hän ymmärtää, mistä on kyse. Ymmärrettävä sisältö nopeuttaa aivan kaikkien käyttäjien palvelun käyttöä.