Videot ja äänitteet

Verkkopalveluissa on helppo hyödyntää videoita ja ääntä, ja nämä parantavat sisällön saavutettavuutta monille käyttäjille. On kuitenkin hyvä muistaa, että saavutettavuusvaatimukset koskevat verkkopalveluissa myös videoita ja ääntä eli ”aikasidonnaista mediaa”, joka on videoista ja äänitteistä (audiosta) käytetty termi lainsäädännössä ja WCAG-vaatimuksissa.

Videoiden saavutettavuutta voi parantaa tekstityksillä, kuvailutulkkauksilla ja mahdollisimman selkeällä ilmaisulla.

Videot

Verkkopalveluun tallennettujen videoiden on oltava saavutettavia 23.9.2020 alkaen. Vaatimukset koskevat vain 23.9.2020 ja sen jälkeen julkaistuja videoita, eivät aikaisemmin julkaistuja videoita, jotka voi siis jättää verkkopalveluun. Vaatimukset eivät myöskään koske suoria videolähetyksiä. Videot, jotka julkaistaan verkkopalvelussa, pitäisi tehdä saavutettaviksi 14 vuorokauden kuluessa julkaisemisesta.

Tekstitys

Videoiden osalta saavutettavuus tarkoittaa käytännössä pitkälti sitä, että videot täytyy tekstittää. WCAG:n kriteerin mukaan videoissa pitää olla tekstitys, paitsi kun video on tekstin mediavastine ja sellaiseksi merkitty. (WCAG 2.1:n vaatimus 1.2.2 Tekstitys (tallennettu).) Eli videota ei tarvitse tekstittää silloin, kun verkkopalvelussa on annettu kaikki videon sisältämä tieto tekstinä ja video on tarjolla tekstin tueksi. Video voi olla esimerkiksi suunnattu henkilöille, joilla on lukivaikeus.

Tekstitys on oleellista henkilöille, joilla on kuulovamma, mutta tekstityksestä on hyötyä kaikille. Videoiden ääntä ei aina välttämättä kuule taustametelin takia ja joskus videon äänen laatu voi olla niin heikko, että tekstitys on tarpeen. Tekstitys on myös hyödyllinen silloin, kun videon äänen tasoa ei voi nostaa eikä käytössä ole kuulokkeita.

Tekstityksellä tarkoitetaan siis sitä, että suomenkielisessä videossa on suomenkielinen tekstitys siitä sisällöstä, jonka katsoja kuulee. Puheen lisäksi pitäisi tekstittää myös sellaiset äänet, jotka ovat ymmärtämisen kannalta tärkeitä, mutta joissa äänen aiheuttama tapahtuma ei näy. Esimerkiksi jos videossa kuvataan sisätilaa ja videossa kuuluu oven koputus, tekstityksessä olisi hyvä kuvata asia: [Oveen koputetaan.]

Tekstitystekniikan voi valita

Saavutettavuusvaatimukset eivät määrää sitä, millaisella tekniikalla tekstitys tehdään. Voi käyttää joko ns. open captions -tekniikkaa, jossa tekstitys poltetaan kuvaan ja se on koko ajan näkyvissä, tai voi käyttää ns. closed captions -tekniikkaa, jossa käyttäjä pystyy valitsemaan onko tekstitys näkyvissä vai ei.

Tekstityksen ulkonäön kanssa ei kannata kikkailla vaan televisiosta tuttu tekstityksen paikka kuvaruudun alalaidassa on turvallisin paikka. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että tekstin ja sen taustan välillä on riittävä kontrastiero. Valkoisen tekstin taustaa kannattaa tummentaa niin, että teksti selkeästi erottuu.

Youtubessa on työkalu, jonka avulla videoihin voi lisätä tekstitykset. Tarkemmat tiedot löytyvät Youtuben ohjeista: Omien tekstitysten lisääminen.
Youtuben tekstitystyökalussa käytetään closed captions -tekniikkaa ja käyttäjät voivat selaimessa muokata asetuksista tekstin ulkoasua. (Asetukset > Tekstitykset > Valinnat)

YouTuben työkalun avulla tehtyjä tekstityksiä voi lukea myös näkövammaisten ruudunlukuohjelmilla. Jos käytät jotain muuta videoiden julkaisualustaa ja editointityökalua, selvitä, onko tekstitys luettavissa myös ruudunlukuohjelman avulla.

Jos tekstitystekniikan valinta on mahdollista, kannattaa suosia closed captions -tekniikkaa.

Miten tarkistan videon saavutettavuuden?

Näiden kysymysten avulla, voitko tarkistaa videon saavutettavuuden.

Onko videossa ääntä?

Jos videossa ei ole ääntä, tekstitystä kuulovammaisia varten ei tarvita. Pohdi seuraavaksi, saako näkövammainen verkkopalvelusta tekstinä kaikki samat tiedot kuin videolla on?

Jos saa, kerro, että video on tekstin mediavastine. Jos ei saa, tee videon sisällöstä selostus tekstinä tai äänenä. – Kyseessä on tässä tapauksessa aikasidonnaisen median vastine eli joko teksti, jossa kerrotaan videon sisältö sanallisesti tai äänitiedosto, jossa videon sisältöä on puhuttu ääneen. Voit lisätä linkin tekstiin tai äänitiedostoon videon yhteyteen. Tällainen mediavastine on siis tarkoitettu näkövammaisille.

Jos videossa ääntä, mieti millaista ääni on. Onko videon ääni vain taustamusiikkia?

Jos videon ääni on vain taustamusiikkia, mieti saako näkövammainen videon olennaiset tiedot verkkopalvelusta muuten tekstinä. Jos ei saa, lisää videoon puhetta, jossa olennaiset asiat kerrotaan tai videolle mediavastine.

Jos videossa on ääntä ja puhetta, lisää tekstitys, jossa puheen lisäksi on kerrottu muut tärkeät asiat, jotka helpottavat ymmärtämistä.

Lopuksi vielä:

  • Katso video ilman ääntä. Saatko kaiken tarvittavan tiedon kuvista ja tekstityksestä? Jos et saa, korjaa tekstitystä.
  • Kuuntele videon ääniraita katsomatta videokuvaa. Saatko kaiken oleellisen tiedon ääniraidasta? Jos et saa, lisää sopiva selostus eli kuvailutulkkaus videon ääniraitaan.

Kuvailutulkkaus

Kuvailutulkkaus tarkoittaa sitä, että äänen avulla välitetään videosta silmin havaittavat asiat. Kuvailutulkkaus lisää videoiden saavutettavuutta näkövammaisille henkilöille.

Kuvailutulkkausta kannattaa harkita etenkin sellaisten videoiden kanssa, joiden tarkoituksena on neuvoa ja ohjata. Jos esimerkiksi videolla kerrotaan ääneen: ”Näin käynnistät laitteen” ja näytetään, kuinka käännetään kytkintä, olisi hyvä kuvailla tapahtuma ääneen. (Esimerkiksi: ”Käännä laitteen ylälaidassa oikealla olevaa kytkintä oikealle.”)

Videoiden selkeys

Videoiden sisällön selkeyteen on myös hyvä kiinnittää huomiota. Selkokeskus on tehnyt ohjeita selkoviestintään ja tarjoaa myös selkovideoiden ohjeet.

Äänitteet

Jos verkkopalvelu sisältää äänitteen, äänitteen sisältämä tieto on tarjottava tekstimuodossa. Esimerkiksi verkkosivuilla olevien podcastien sisältö pitää antaa tekstinä.

Lue lisätietoja Saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta.