Videot ja äänitteet

Verkkopalveluissa on helppo hyödyntää videoita ja ääntä, ja parantaa niiden avulla sisällön saavutettavuutta monille käyttäjille. Videot ovat erityisen hyödyllisiä niille, joilla on lukivaikeus tai oppimisvaikeus. Erilaisten tilaisuuksien videotallenteista on hyötyä henkilöille, jotka eivät fyysisistä syistä päässeet tilaisuuteen tai jotka eivät muuten pystyneet osallistumaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että saavutettavuusvaatimukset koskevat verkkopalveluissa myös videoita ja ääntä eli ”aikasidonnaista mediaa”, joka on videoista ja äänitteistä (audiosta) käytetty termi lainsäädännössä ja WCAG-vaatimuksissa.

Videoiden saavutettavuutta voi parantaa tekstityksillä, kuvailutulkkauksilla ja mahdollisimman selkeällä ilmaisulla.

Valvovan viranomaisen Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivustolla on tietoja videoiden ja äänilähetysten saavutettavuusvaatimuksista.

Videot

Verkkopalveluun tallennettujen videoiden on oltava saavutettavia 23.9.2020 alkaen. Vaatimukset koskevat vain 23.9.2020 ja sen jälkeen julkaistuja videoita, eivät aikaisemmin julkaistuja videoita, jotka voi siis jättää verkkopalveluun. Vaatimukset eivät myöskään koske suoria videolähetyksiä. Videot, jotka julkaistaan verkkopalvelussa, pitäisi tehdä saavutettaviksi 14 vuorokauden kuluessa julkaisemisesta.

Tekstitys

Videoiden osalta saavutettavuus tarkoittaa käytännössä pitkälti sitä, että videot täytyy tekstittää, WCAG kriteeri 1.2.2 Tekstitys (tallennettu). Vain silloin, kun video on tekstin mediavastine ja sellaiseksi merkitty, sitä ei tarvitse tekstittää. Toisin sanoen videota ei tarvitse tekstittää silloin, kun verkkopalvelussa on annettu kaikki videon sisältämä tieto tekstinä ja video on tarjolla tekstin tueksi. Video voi olla esimerkiksi suunnattu henkilöille, joilla on lukivaikeus.

Tekstitys on oleellista henkilöille, joilla on kuulovamma, mutta tekstityksestä on hyötyä kaikille. Videoiden ääntä ei aina välttämättä kuule taustametelin takia ja joskus videon äänen laatu voi olla niin heikko, että tekstitys on tarpeen. Tekstitys on myös hyödyllinen silloin, kun videon äänen tasoa ei voi nostaa eikä käytössä ole kuulokkeita.

Tekstityksellä tarkoitetaan siis sitä, että suomenkielisessä videossa on suomenkielinen tekstitys siitä sisällöstä, jonka katsoja kuulee. Puheen lisäksi pitäisi tekstittää myös sellaiset äänet, jotka ovat ymmärtämisen kannalta tärkeitä, mutta joissa äänen aiheuttama tapahtuma ei näy. Esimerkiksi jos videossa kuvataan sisätilaa ja videossa kuuluu oven koputus, tekstityksessä olisi hyvä kuvata asia: [Oveen koputetaan.]

Tekstityksen pitäisi seurata videolla kuuluvaa puhetta ja mahdollisesti muita tekstitettäviä asioita. Jotta katsoja ehtii lukea tekstityksen, on usein tarpeen hieman tiivistää ja selkeyttää puhujan puhetta, jotta tekstitys mahtuu kahdelle riville. Sanojen toistot tai täytesanat voi jättää pois.

Hyviä ohjeita tekstitykseen on Yleisradion tekstittäjätoimittaja Kaisa Vitikaisen esityksessä Ymmärrän-seminaarissa 2020. Videotallenne Kaisa Vitikaisen esityksestä Yleisradion opit tekstitykseen on Youtubessa (videossa on tekstitys suomeksi).

Tekstitystekniikan voi valita

Saavutettavuusvaatimukset eivät määrää sitä, millaisella tekniikalla tekstitys tehdään. Voi käyttää joko ns. open captions -tekniikkaa, jossa tekstitys poltetaan kuvaan ja se on koko ajan näkyvissä, tai voi käyttää ns. closed captions -tekniikkaa, jossa käyttäjä pystyy valitsemaan onko tekstitys näkyvissä vai ei.

Tekstityksen ulkonäön kanssa ei kannata kikkailla vaan televisiosta tuttu tekstityksen paikka kuvaruudun alalaidassa on turvallisin paikka. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että tekstin ja sen taustan välillä on riittävä kontrastiero. Valkoisen tekstin taustaa kannattaa tummentaa niin, että teksti selkeästi erottuu.

Youtubessa on työkalu, jonka avulla videoihin voi lisätä tekstitykset. Tarkemmat tiedot löytyvät Youtuben ohjeista: Omien tekstitysten lisääminen.
Youtuben tekstitystyökalussa käytetään closed captions -tekniikkaa ja käyttäjät voivat selaimessa muokata asetuksista tekstin ulkoasua. (Asetukset > Tekstitykset > Valinnat)

Jos tekstitystekniikan valinta on mahdollista, kannattaa suosia closed captions -tekniikkaa. Sen käyttö antaa käyttäjille mahdollisuuden piilottaa tekstitys näkyvistä tai mukauttaa sen ulkoasua itselleen sopivaksi.

Kuvailutulkkaus

Kuvailutulkkaus tarkoittaa sitä, että äänen avulla välitetään videosta silmin havaittavat asiat. Kuvailutulkkaus lisää videoiden saavutettavuutta näkövammaisille henkilöille. Kuvailutulkkaus on hyvä miettiä jo videota suunniteltaessa, jotta sille on tarvittaessa tilaa dialogin lisäksi.

Kuvailutulkkausta kannattaa harkita etenkin sellaisten videoiden kanssa, joiden tarkoituksena on neuvoa ja ohjata. Jos esimerkiksi videolla kerrotaan ääneen: ”Näin käynnistät laitteen” ja näytetään, kuinka käännetään kytkintä, olisi hyvä kuvailla tapahtuma ääneen. (Esimerkiksi: ”Käännä laitteen ylälaidassa oikealla olevaa kytkintä oikealle.”)

Videoiden selkeys

Videoiden sisällön selkeyteen on myös hyvä kiinnittää huomiota. Selkokeskus on tehnyt ohjeita selkoviestintään ja tarjoaa myös selkovideoiden ohjeet.

Miten voi tarkistaa videon saavutettavuuden?

Videon saavutettavuuteen tarkistamiseen on pari helppoa keinoa.

1. Kun videossa on ääni ja tekstitys on tehty, katso video ilman ääntä tekstitys päällä. Saatko kaiken videon oleellisen tiedon tekstityksen ja videokuvan perusteella? Jos jotain jää epäselväksi, paranna tekstitystä.

2. Kun videossa on ääntä, kuuntele pelkästään videon äänite, älä katso lainkaan videokuvaa. Ymmärrätkö äänien perusteella videon olennaisen sisällön vai jääkö esimerkiksi ohjeesta jokin tieto saamatta? Jos äänen perusteella ei voi ymmärtää kaikkea olennaista sisältöä, lisää videoon kuvailutulkkaus. Jos esimerkiksi videossa näytetään tekstiä tai kuvataan opaskylttejä, lue ne ääneen videolla.

Äänitteet

Jos verkkopalvelu sisältää äänitteen, äänitteen sisältämä tieto on tarjottava tekstimuodossa. Esimerkiksi verkkosivuilla olevien podcastien sisältö pitää antaa tekstinä. Äänitteen tekstiversion pitäisi löytyä helposti äänitiedoston läheltä. Jos verkkosivulla on linkki äänitiedostoon tai vaikkapa SoundCloud-upotus, sen vieressä voi olla linkki äänitteen tekstiversioon. Tekstiversion voi julkaista omana sivunaan. Www-sivu on saavutettavampi ratkaisu kuin esim. tekstiversion julkaiseminen pdf-tiedostona.

Äänitteen kaikki sisältö olisi kirjoitettava auki. Tekstistä pitäisi selvitä, kuka puhuu ja käydä ilmi muutkin äänet kuin puhe, kuten musiikki tai nauraminen. Tekstin selkeyteen kannattaa kiinnittää huomiota eli kaikkia sanoja, kuten sanojen toistoa tai täytesanoja, ei tarvitse kirjoittaa. Tekstin muotoilussa on myös hyvä olla selkeä eli esimerkiksi puhujan vaihtuessa on hyvä aloittaa uusi kappale.

Tämä sivu on päivitetty viimeksi 30.9.2020.