WCAG

WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines, suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet, on kansainvälinen ohjeistus verkkosisältöjen saavutettavuudesta. WCAG-ohjeistuksen laatimisesta ja kehittämisestä vastaa kansainvälinen World Wide Web -konsortio eli W3C. Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että myös vammaiset tai eri tavoin toimintarajoitteiset ihmiset voivat itsenäisesti käyttää verkkopalveluja.

WCAG ei ole kertaluonteinen ohje, vaan sitä päivitetään säännöllisesti tekniikoiden ja laitteiden kehittymisen takia. Esimerkiksi mobiililaitteiden yleistyminen on vaatinut ohjeistuksen uusimista ja uusien ohjeiden lisäämistä.

Ohjeistuksen ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1999. WCAG 2.0 -versioon ohje päivitettiin 2008. Tuorein versio WCAG 2.1 hyväksyttiin kesäkuussa 2018, ja sen virallinen suomennos ilmestyi syksyllä 2019. Tämäkään ei ole lopullinen, vaan seuraava päivitysversio on työn alla.

WCAG-ohjeistuksen rakenne on monitasoinen

WCAG-ohjeistuksen ylätasolla on neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja lujatekoisuus (viimeisestä käytetään myös termiä toimintavarmuus). Periaatteiden alle on jaoteltu 13 ohjetta, jotka määrittelevät hieman tarkemmat puitteet ja yleiset tavoitteet. Esimerkki: Ohje 2.1 Käytettävissä näppäimistöltä: Toteuta kaikki toiminnallisuus siten, että se on käytettävissä näppäimistöltä.

Ohjeet ovat käskymuotoisia ja melko lyhyitä. Ne vaativatkin käytännön toteutuksen tueksi onnistumiskriteerejä. Kriteerit ovat pitkälti ohjaavia sääntöjä tai vaatimuksia, esimerkiksi ”Kaikki käyttäjälle esitettävä ei-tekstuaalinen sisältö on varustettu saman tarpeen täyttävällä tekstivastineella”.

Kriteerejä täydentävät  ”Understanding”, ”How to meet” ja ”Techniques” -osiot. Ne auttavat ymmärtämään kriteerien toteuttamista käytännössä. Näitä ohjaavia ja selittäviä tekstejä ei ole käännetty suomeksi.

WCAG-kriteerien A-, AA- ja AAA-tasot

WCAG-kriteerit on jaettu kolmeen tasoon: puhutaan A-, AA- ja AAA-tason kriteereistä. AAA-tason kriteerit täyttävä verkkopalvelu varmistaa saavutettavuuden mahdollisimman laajalle joukolle eri tavoin vammaisia ja toimintarajoitteisia henkilöitä. Tiukimmat vaatimukset koskevat siis tasoa AAA.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkisia toimijoita toteuttamaan verkkopalvelut niin, että ne täyttävät WCAG 2.1 -standardin kriteerit A- ja AA-tasoilla. Nämä kriteerit täyttävä verkkopalvelu on saavutettava suurelle joukolle erilaisia käyttäjiä, mutta se ei huomioi aivan kaikkea.

WCAG parantaa etenkin teknistä saavutettavuutta

WCAG-ohjeistuksen noudattaminen parantaa verkkopalvelun saavutettavuutta etenkin tekniseltä kannalta. Ohjeita noudattamalla varmistetaan, että esimerkiksi näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmat tai muu avustava teknologia pystyy tulkitsemaan sivun sisältöä oikein ja käyttäjä pystyy hyödyntämään verkkopalvelun toiminnallisuuksia.

WCAG-ohjeistus ei ota juuri kantaa verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen eikä verkkopalvelun käytettävyyteen. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä saavutettavuudessa kokonaisuutena.

WCAG vaatii tulkintaa

nainen seisoo kasvot kohti valkotaulua, jolle hän on piirtämässä monimutkaista kaaviokuvaa. Piirroskuva.

WCAG-ohjeistus kokonaisuudessaan on melko vaikeaselkoinen ja vaatii tulkintaa. Ohjeistuksen sisältö avautuu helpoimmin verkkosisältöjen tekniikkaan perehtyneille suunnittelijoille ja koodaajille.

WCAG-kriteerien täyttymistä verkkosivulla voidaan testata pitkälti mekaanisesti. Monilta osin yksiselitteinen testattavuus on  keskeinen syy myös sille, että WCAG on usean maan verkkopalvelujen saavutettavuuteen ohjaavan lainsäädännön taustalla. Myös EU:n saavutettavuusdirektiivi ja sitä myöten laki digitaalisista palveluista pohjautuu WCAG-ohjeistuksen kriteeristöön.

Direktiivin vaatimassa saavutettavuusselosteessa tulee osata eritellä, miltä osin lain piirissä olevan organisaation verkkopalvelu ei täytä kriteerejä tasoilla A ja AA.

WCAG säätelee myös tiedostoja

WCAG säätelee nimensä mukaisesti verkkosisältöjä. Näitä ovat itse verkkosivujen teknisen toteutuksen lisäksi sivuilla julkaistavat tekstit, asiakirjatiedostot, videot, kuvat tai äänitteet.

Moni WCAG-kriteereistä koskee etenkin verkkopalvelun teknisiä suunnittelijoita, koodareita ja kehittäjiä. Osa ohjeistuksesta vaikuttaa kuitenkin verkkopalvelun visuaaliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Kaikkien, jotka tuottavat tekstejä tai tiedostoja verkkoon, on vähintään hyvä olla tietoinen ohjeistuksesta.

Mistä lisää tietoa WCAG:sta?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lakia digitaalisista palveluista valvova viranomainen. He ovat sivuillaan saavutettavuusvaatimukset.fi julkaisseet hyödyllisiä ohjevideoita WCAG-kriteerien tulkitsemisen avuksi.

Virallinen suomenkielinen käännös: Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.1

Lisätietoa englanniksi WCAG 2.1 -ohjeistuksesta W3C:n sivuilla

Koko WCAG 2.1 -ohjeistus englanniksi

Tässä englanninkielisessä blogikirjoituksessa on listattu ja selitetty uudet WCAG-kriteerit melko ymmärrettävästi.