Videot ja äänitteet

Verkkopalveluissa on helppo hyödyntää videoita ja ääntä, ja nämä parantavat sisällön saavutettavuutta monille käyttäjille. On kuitenkin hyvä muistaa, että saavutettavuusvaatimukset koskevat verkkopalveluissa myös videoita ja ääntä eli ”aikasidonnaista mediaa”, joka on videoista ja äänitteistä (audiosta) käytetty termi lainsäädännössä ja WCAG-vaatimuksissa.

Videoiden saavutettavuutta voi parantaa tekstityksillä, kuvailutulkkauksilla ja mahdollisimman selkeällä ilmaisulla.

Videot

Verkkopalveluun tallennettujen videoiden on oltava saavutettavia 23.9.2020 alkaen. Suoria videolähetyksiä vaatimukset eivät koske. Tallennetut videot on tehtävä saavutettaviksi 14 vuorokauden kuluessa julkaisemisesta.

Tekstitys

Videoiden osalta saavutettavuus tarkoittaa käytännössä pitkälti sitä, että videot täytyy tekstittää. WCAG:n kriteerin mukaan videoissa pitää olla tekstitys, paitsi kun video on tekstin mediavastine ja sellaiseksi merkitty. (WCAG 2.0:n vaatimus 1.2.2.) Eli videota ei tarvitse tekstittää, jos verkkopalvelussa on annettu videon sisältämä tieto tekstinä ja video on tarjolla tekstin tueksi. Video voi olla esimerkiksi suunnattu henkilöille, joilla on lukivaikeus.

Tekstitys on oleellista henkilöille, joilla on kuulovamma, mutta tekstityksestä on hyötyä kaikille. Videoiden ääntä ei aina välttämättä kuule taustametelin takia ja joskus videon äänen laatu voi olla niin heikko, että tekstitys on tarpeen. Tekstitys on myös hyödyllinen silloin, kun videon äänen tasoa ei voi nostaa eikä käytössä ole kuulokkeita.

Tekstityksellä tarkoitetaan siis sitä, että suomenkielisessä videossa on suomenkielinen tekstitys siitä sisällöstä, jonka katsoja kuulee. Puheen lisäksi olisi hyvä tekstittää myös sellaiset äänet, joita ei näe. Esimerkiksi jos videossa kuvataan sisätilaa ja videossa kuuluu oven koputus, tekstityksessä olisi hyvä kuvata asia: [Oveen koputetaan.]

YouTubessa on työkalu, jonka avulla videoihin voi lisätä tekstitykset. Tarkemmat tiedot löytyvät YouTuben ohjeista: Omien tekstitysten lisääminen.

YouTuben työkalun avulla tehdyt tekstitykset voi lukea myös näkövammaisten apuvälineillä. Jos käytät jotain muuta videoiden julkaisualustaa ja editointityökalua, selvitä, onko tekstitys luettavissa myös ruudunlukuohjelman avulla.

Kuvailutulkkaus

Kuvailutulkkaus tarkoittaa sitä, että äänen avulla välitetään videosta silmin havaittavat asiat. Kuvailutulkkaus lisää videoiden saavutettavuutta näkövammaisille henkilöille.

Kuvailutulkkausta kannattaa harkita etenkin sellaisten videoiden kanssa, joiden tarkoituksena on neuvoa ja ohjata. Jos esimerkiksi videolla kerrotaan ääneen: ”Näin käynnistät laitteen” ja näytetään, kuinka käännetään kytkintä, olisi hyvä kuvailla tapahtuma ääneen. (Esimerkiksi: ”Käännä laitteen ylälaidassa oikealla olevaa kytkintä oikealle.”)

Videoiden selkeys

Videoiden sisällön selkeyteen on myös hyvä kiinnittää huomiota. Selkokeskus on tehnyt ohjeita selkoviestintään ja tarjoaa myös selkovideoiden ohjeet.

Äänitteet

Jos verkkopalvelu sisältää äänitteen, äänitteen sisältämä tieto on tarjottava tekstimuodossa.