WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines, suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet, on ohjeistus verkkosisältöjen saavutettavuudesta. WCAG-ohjeistuksen laatimisesta ja kehittämisestä vastaa kansainvälinen World Wide Web -konsortio eli W3C. Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että erilaiset ihmiset, myös he, joilla on vammoja tai toimintarajoitteita, voivat itsenäisesti käyttää verkkopalveluja.
WCAG-ohjeistuksen ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1999. WCAG 2.0 -versio julkaistiin 2008 ja siihen viitataan monen maan lainsäädännössä. Suomessa ja EU-maissa saavutettavuusvaatimuksissa edellytetään kesäkuussa 2018 hyväksytyn WCAG 2.1 -version noudattamista. Versiosta 2.2 julkaistiin lokakuussa 2023 W3C:n suositus (englanninkielinen), jossa olevia uusia vaatimuksia voi noudattaa, jos haluaa parantaa saavutettavuutta uusimpien ohjeiden mukaiseksi.
WCAG-ohjeistuksen rakenne on monitasoinen
WCAG-ohjeistuksen ylätasolla on neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Periaatteiden alle on jaoteltu 13 ohjetta, jotka kertovat tarkemmat puitteet ja yleiset tavoitteet. Esimerkki ohjeesta: ”Ohje 2.1 Käytettävissä näppäimistöltä: Toteuta kaikki toiminnallisuus siten, että se on käytettävissä näppäimistöltä.”
Ohjeet ovat käskymuotoisia ja melko lyhyitä. Ne vaativatkin käytännön toteutuksen tueksi onnistumiskriteerejä. Kriteerit ovat pitkälti ohjaavia sääntöjä tai vaatimuksia, esimerkiksi ”Kaikki käyttäjälle esitettävä ei-tekstuaalinen sisältö on varustettu saman tarpeen täyttävällä tekstivastineella”.
Kriteerejä täydentävät ”Understanding”, ”How to meet” ja ”Techniques” -osiot. Ne auttavat ymmärtämään kriteerien toteuttamista käytännössä. Näitä ohjaavia ja selittäviä tekstejä ei ole käännetty suomeksi.
WCAG-kriteerien A-, AA- ja AAA-tasot
WCAG-kriteerit on jaettu kolmeen tasoon: puhutaan A-, AA- ja AAA-tason kriteereistä. AAA-tason kriteerit täyttävä verkkopalvelu varmistaa saavutettavuuden mahdollisimman laajalle joukolle eri tavoin vammaisia ja toimintarajoitteisia henkilöitä. Tiukimmat vaatimukset koskevat siis tasoa AAA.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkisia toimijoita toteuttamaan verkkopalvelut niin, että ne täyttävät WCAG 2.1 -standardin kriteerit A- ja AA-tasoilla. Nämä kriteerit täyttävä verkkopalvelu on saavutettava suurelle joukolle erilaisia käyttäjiä, mutta se ei huomioi aivan kaikkea.
WCAG parantaa etenkin teknistä saavutettavuutta
WCAG-ohjeistuksen noudattaminen parantaa verkkopalvelun saavutettavuutta etenkin tekniseltä kannalta. Ohjeita noudattamalla varmistetaan, että esimerkiksi näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmat tai muu avustava teknologia pystyy tulkitsemaan sivun sisältöä oikein ja käyttäjä pystyy hyödyntämään verkkopalvelun toiminnallisuuksia.
WCAG-ohjeistus tasoilla A ja AA ei ota juurikaan kantaa verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen eikä verkkopalvelun käytettävyyteen. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä saavutettavuudessa kokonaisuutena. W3C on julkaisut englanniksi ohjeet kognitiivisesta saavutettavuudesta eli siitä, miten verkkosisältöjen ymmärrettävyyttä voi parantaa: Cognitive Accessibility Guidance.
WCAG vaatii tulkintaa
WCAG-ohjeistus kokonaisuudessaan on melko vaikeaselkoinen ja vaatii tulkintaa. Ohjeistuksen sisältö avautuu helpoimmin verkkosisältöjen tekniikkaan perehtyneille suunnittelijoille ja koodaajille.
WCAG-kriteerien täyttymistä verkkosivulla voidaan testata ohjelmien avulla, mutta kunnollinen saavutettavuustarkastelu edellyttää myös ihmisen tekemää tarkistusta. Ohjelmat osaavat esimerkiksi selvittää sen, onko kuville annettu vaadittu tekstivastine, mutta ne eivät arvioi tekstivastineen laatua tai sitä, kertooko tekstivastine kuvasta oleelliset asiat.
WCAG koskee myös tiedostoja
WCAG säätelee nimensä mukaisesti verkkosisältöjä. Näitä ovat itse verkkosivujen teknisen toteutuksen lisäksi sivuilla julkaistavat tekstit, asiakirjatiedostot, videot, kuvat tai äänitteet. WCAG-kriteerien noudattaminen ei ole vain koodareiden tai kehittäjien vastuulla, vaan kaikkien, jotka tekevät sisältöjä, tekstejä tai tiedostoja, pitäisi tietää WCAG-vaatimuksista.
Mistä saa lisää tietoa WCAG:sta?
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) valvoo saavutettavuusvaatimusten toteutumista Suomessa. He ovat sivuillaan saavutettavuusvaatimukset.fi julkaisseet hyödyllisiä ohjevideoita WCAG-kriteerien tulkitsemisen avuksi. Sivustolla esitellään myös 49 kriteeriä, joiden noudattamisesta laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää: WCAG 2.1: lain vaatimukset.
Virallinen suomenkielinen WCAG:n käännös: Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.1
Tämä sivu on päivitetty 19.12.2023.