WCAG

piirroskuva, jossa esitetään WCAG:n ja saavutettavuusdirektiivin suhde sisällöntuottajan työhön. Direktiivin vaatimukset perustuvat WCAG:hen ja koskevat etenkin verkkopalvelun suunnittelijoita mutta sisältävät myös joitakin sisällöntuottajia koskevia osia.

WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines, suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet, on kansainvälinen ohjeistus verkkosisältöjen saavutettavuudesta. WCAG-ohjeistuksen laatimisesta ja kehittämisestä vastaa kansainvälinen World Wide Web -konsortio eli W3C.

Ohjeistuksen ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1999 ja päivitettiin WCAG 2.0 -versioon v. 2008. Uusin versio WCAG 2.1 on hyväksytty pitkän käsittelykierroksen jälkeen kesäkuussa 2018. Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että myös vammaiset ja eri tavoin toimintarajoitteiset ihmiset voivat käyttää verkkopalveluja.

WCAG-ohjeistuksen rakenne on monitasoinen

WCAG-ohjeistuksen ylätasolla on neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja lujatekoisuus (viimeisestä käytetään myös termiä toimintavarmuus). Periaatteiden alle on jaoteltu 12 ohjetta, jotka määrittelevät hieman tarkemmat puitteet ja yleiset tavoitteet. Esimerkki ohjeesta on ”Toteuta kaikki toiminnallisuus siten, että se on käytettävissä näppäimistöltä.”

Ohjeet ovat käskymuotoisia ja melko lyhyitä mutta vaativat yksityiskohtaisemmat selostukset käytännön toteutuksen tueksi.

WCAG:n 12 ohjetta jakautuvat vielä yksityiskohtaisemmiksi kriteereiksi. Kriteerit ovat pitkälti ohjaavia sääntöjä tai vaatimuksia, esimerkiksi ”Kaikki käyttäjälle esitettävä ei-tekstuaalinen sisältö on varustettu saman tarpeen täyttävällä tekstivastineella”.

Lisäksi kutakin kriteeriä täydentävät havainnollistavat ”Understanding”, ”How to meet” ja ”Techniques” -tekstit, joiden avulla voi hahmottaa kriteerien toteuttamista käytännössä. Näitä ohjaavia ja selittäviä tekstejä ei ole käännetty suomeksi.

WCAG-kriteerien A-, AA- ja AAA-tasot

WCAG-kriteerit on jaettu kolmeen tasoon: puhutaan A-, AA- ja AAA-tason kriteereistä. AAA-tason kriteerit täyttävä verkkopalvelu varmistaa saavutettavuuden mahdollisimman laajalle joukolle eri tavoin vammaisia ja toimintarajoitteisia henkilöitä. Tiukimmat vaatimukset koskevat siis tätä tasoa – esimerkiksi tekstin ja taustan välisen tummuuskontrastin pitää olla AA-tasoa suurempi.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tulee velvoittamaan julkisia toimijoita toteuttamaan verkkopalvelut niin, että ne täyttävät WCAG 2.0 -standardin kriteerit AA-tasolla.

WCAG parantaa etenkin teknistä saavutettavuutta

WCAG:n tavoitteena on parantaa verkkopalvelujen saavutettavuutta vammaisille tai muulla tavoin toimintarajoitteisille henkilöille.

WCAG-ohjeistuksen noudattaminen parantaa verkkopalvelun saavutettavuutta etenkin tekniseltä kannalta. Ohjeita noudattamalla varmistetaan, että esimerkiksi näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmat tai muu avustava teknologia pystyy tulkitsemaan sivun sisältöä oikein ja käyttäjä pystyy hyödyntämään verkkopalvelun toiminnallisuuksia.

WCAG-ohjeistus ei ota juuri kantaa verkkosisältöjen ymmärrettävyyteen eikä verkkopalvelun käytettävyyteen. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä saavutettavuudessa kokonaisuutena.

WCAG on vaikeaselkoinen

nainen seisoo kasvot kohti valkotaulua, jolle hän on piirtämässä monimutkaista kaaviokuvaa. Piirroskuva.

WCAG-ohjeistus kokonaisuudessaan on vaikeaselkoinen ja vaatii tulkintaa. WCAG-ohjeistuksen sisältö avautuu parhaiten verkkosisältöjen tekniikkaan syvällisemmin perehtyneille suunnittelijoille ja koodaajille.

WCAG-kriteerien täyttymistä verkkosivulla voidaan testata pitkälti mekaanisesti. Monilta osin yksiselitteinen testattavuus on yksi keskeinen syy myös sille, että WCAG on usean maan verkkopalvelujen saavutettavuuteen ohjaavan lainsäädännön taustalla. Myös EU:n saavutettavuusdirektiivi pohjautuu WCAG-ohjeistuksen kriteeristöön.

WCAG vaikuttaa suunnittelijoiden ja sisällöntuottajien työhön

Verkkopalvelun tarjoajan näkökulmasta WCAG-ohjeistus vaikuttaa moneen prosessiin. Suurin osa WCAG-kriteereistä koskee etenkin verkkopalvelun teknisiä suunnittelijoita, koodareita ja kehittäjiä. Osa ohjeistuksesta vaikuttaa kuitenkin verkkopalvelun visuaaliseen suunnitteluun ja toteutukseen.

Muutama WCAG-kriteeri on lisäksi sellainen, jonka toteutumisesta vastaa käytännössä se henkilö, joka päivittää verkkosivun sisältöä. Esimerkiksi otsikoinnin ja linkkien tekeminen oikein ja verkkosivun kuvien vaihtoehtoisten tekstien kirjoittaminen on yleensä verkkosivun päivittäjän vastuulla.

WCAG 2.0 on päivitetty WCAG 2.1 -versioon

WCAG-ohjeistuksen pitkään käytössä ollut versio WCAG 2.0 hyväksyttiin jo vuonna 2008. World Wide Web -konsortio onkin työstänyt jo pitkään uutta versiota WCAG-ohjeistuksesta. Uusi WCAG 2.1 -versio on hyväksytty kesäkuussa 2018. Se täydentää edeltävää versiota siten, että WCAG 2.0 -ohjeistuksen kriteerit ovat edelleen voimassa mutta niiden lisäksi ohjeistuksessa on nyt joitakin uusia kriteerejä.

Uudet kriteerit ottavat huomioon mobiililaitteet ja parantavat sisältöjen saavutettavuutta etenkin heikkonäköisille käyttäjille ja käyttäjille, joilla on haasteita motoriikassa. Esimerkiksi kontrastivaatimuksia on ulotettu osin myös kuviin ja sivun tekstin rivivälin minimikorkeus on määritelty.

Lisätietoa WCAG 2.1 -ohjeistuksesta W3C:n sivuilla

Koko WCAG 2.1 -ohjeistus englanniksi

Tässä englanninkielisessä blogikirjoituksessa on listattu ja selitetty uudet WCAG-kriteerit melko ymmärrettävästi.

Uusia WCAG 2.1 -kriteerejä ei ole vielä suomennettu. WCAG 2.0 -kriteeristö suomeksi