Älä huku WCAG:n syövereihin

nainen seisoo kasvot kohti valkotaulua, jolle hän on piirtämässä monimutkaista kaaviokuvaa. Piirroskuva.

Kun puhutaan verkkopalvelujen saavutettavuudesta, ei voi välttyä kirjainyhdistelmältä WCAG. Tässä kirjoituksessa kerron tarkemmin siitä, mikä WCAG on, mitkä sen rajoitteet ovat ja miten se ohjaa käytännössä verkkopalvelujen saavutettavuuteen.

WCAG pähkinänkuoressa

WCAG on lyhenne sanoista Web Content Accessibility Guidelines, suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet. Sitä ylläpitää ja kehittää laajana verkostona toimiva W3C eli World Wide Web -konsortio. WCAG 2.0 on kesäkuussa 2018 päivitetty 2.1-versioon, joka täydentää edellistä WCAG 2.0 -versiota ja ottaa paremmin huomioon mm. mobiililaitteet.

WCAG-ohjeistus jakautuu kolmelle tasolle:

  • neljään verkkopalvelun suunnittelua ohjaavaan periaatteeseen (havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys, toimintavarmuus tai lujatekoisuus)
  • periaatteita avaavaan 12 ohjeeseen
  • ohjeiden alle kuuluviin yksityiskohtaisempia vaatimuksia antaviin kriteereihin (puhutaan myös onnistumiskriteereistä). Kriteerit jakautuvat kolmeen tasoon: A-, AA- ja AAA-tasoon. Kriteerien toteutuminen verkkosivuilla voidaan pitkälti selvittää ns. ohjelmallisesti eli mekaanisesti.

Lisäksi WCAG-kokonaisuus sisältää kriteerejä selittäviä ja taustoittavia ohjeita.

WCAG:n tavoitteena on parantaa verkkosisällön saavutettavuutta etenkin sellaisille henkilöille, joilla on vammoja tai toimintarajoitteita.

WCAG:n rajoitteet

WCAG on kiistämättä tärkeä ohjeistus, mutta silläkin on puutteensa. WCAG:n suurimmat rajoitteet (tai haasteet) ovat nähdäkseni seuraavat:

  • WCAG on vaikeaselkoinen.
  • WCAG:n kriteerit vaativat käytännön tason tulkintaa.
  • WCAG keskittyy tekniseen saavutettavuuteen eikä ole ratkaisu kaikkiin saavutettavuushaasteisiin.
  • WCAG:n kriteerit vaikuttavat eri rooleissa verkkopalveluja tuottaviin henkilöihin: osa kriteereistä koskee suunnittelijoita, osa koodareita, osa sisällöntuottajia. Kriteerejä ei ole kuitenkaan ohjeistuksessa jaoteltu roolien mukaisesti.

Nämä rajoitteet kannattaa pitää mielessä, kun puhutaan WCAG:sta.

WCAG on vaikeaselkoinen

WCAG on verkkopalvelujen teknologioihin perehtymättömälle hyvinkin vaikeaselkoinen. Tätä kirjoitusta varten yritin etsiä kriteereistä mahdollisimman selväkielistä ja ymmärrettävää esimerkkiä. Lähes kaikki kriteerit kuitenkin sisältävät termejä tai ilmauksia, joiden merkitys ei ole ilmiselvä.

Kriteerien ymmärtäminen vaatiikin teknistä perehtyneisyyttä. Lisäksi kriteerien toteuttaminen tarvitsee käytännön tason tulkintaa. Mitä tavallisen sisällöntuottajan kannalta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi kriteeri ”jos ei-tekstuaalinen sisältö on aikasidonnaista mediaa, tekstivastineet tarjoavat vähintään kuvailevan tunnistetiedon ei-tekstuaalisesta sisällöstä” tai ” tarjolla on mekanismi sellaisten sisällön lohkojen ohittamiseen, jotka toistuvat useilla verkkosivuilla”?

WCAG-kokonaisuus sisältää kyllä myös selostuksia, mitä kriteereillä ja ohjeilla käytännössä tarkoitetaan: jokaiseen kriteeriin on linkitetty perusteelliset ”How to meet” ja ”Understanding”-selvitykset. Nämäkin selostukset ja ohjeet on tosin suunnattu lähinnä verkkopalvelun teknisille suunnittelijoille, ja lisäksi ne ovat vain englanniksi.

WCAG ei ole ratkaisu kaikkiin saavutettavuushaasteisiin

WCAG-ohjeistus on luonteeltaan pitkälti tekninen. Kriteerien toteuttaminen AA-tasolla varmistaa, että esimerkiksi näkövammaiset ruudunlukuohjelmien käyttäjät tai muut avustavia teknologioita hyödyntävät käyttäjät ylipäänsä voivat käyttää palvelua ja pääsevät sisältöön käsiksi.

Verkkopalvelun saavutettavuus on kuitenkin paljon muutakin kuin tekniikkaa. Esimerkiksi tekstin ymmärrettävyys ja selkeys on aivan keskeistä verkkopalvelun saavutettavuudelle kokonaisuutena. Jos teksti on termejä vilisevää kapulakieltä tai yhtä pitkää kappaletta, kokonaisuus on monelle saavuttamaton ja todennäköisesti kaikille vähintään turhauttava.

Käytännössä saavutettavuus kokonaisuutena on tätäkin monimutkaisempi: paljon on kiinni käyttäjien digitaidoista ja omien laitteiden ja apuvälineiden osaamisesta. Jos koko digitaalinen ympäristö on käyttäjälle vieras, voi sinänsä selkeän, ymmärrettävän ja johdonmukaisen verkkopalvelun käyttö olla erittäin haastavaa. Myös tämä näkökulma täytyisi pitää mielessä, kun puhutaan verkkopalvelun saavutettavuudesta.

WCAG vaikuttaa myös verkkosivujen päivittäjien työhön

WCAG:n rooli korostuu nyt kun lainsäädäntö alkaa velvoittaa sen kriteerien täyttämiseen. Vaikka WCAG on pääosin tekninen ja sisältää paljon etenkin verkkopalvelujen suunnittelijoille suunnattua sisältöä, siinä on siis myös joitakin sisällöntuottajia ja verkkosivujen päivittäjiä koskevia vaatimuksia. Näistä esimerkkejä ovat vaatimukset kuvien tekstivastineista ja verkkosivujen otsikoinneista.

Tavallinen verkkosivun päivittäjä pääsee pitkälle muistamalla, että saavutettavuus on paljon muutakin kuin tekniikkaa – erityisesti selkeän sisällön tuottamista verkkopalvelun käyttäjän näkökulmasta. WCAG on tärkeä standardi verkkopalvelujen saavutettavuuden parantamisessa, mutta sen syövereihin ei tarvitse upota. Se on tarkoitettu hyvän suunnittelun apukeinoksi eikä miksikään verkkodesignin esteradaksi.

Saavutettavuudesta pitää tehdä selkeää ja ymmärrettävää ohjeistusta

Jotta verkkosivuja päivittävä virkamies tai viestijä välttyy epätoivon hetkiltä WCAG:n parissa, saavutettavuuden asiantuntijoiden pitäisi tuottaa riittävästi WCAG-kriteerejä tulkitsevaa ja yleisemminkin saavutettavuutta koskevaa tietoa ja ohjeistusta:

  • Ohjeet kannattaa jaotella niin, että teknisestä toteutuksesta ja suunnittelusta vastaavat ammattilaiset löytävät syvemmän tason ohjeet, ja verkkosivujen sisältöjä käytännössä tekevät ja päivittävät henkilöt löytävät helposti heitä koskevat ohjeet.
  • Verkkosivujen päivittäjiä ei saa neuvoa pelkästään menemään lukemaan WCAG-kriteeristöä.
  • Ohjeiden pitää olla selväkielisiä, ymmärrettäviä ja riittävän yksityiskohtaisia, jotta niistä on käytännössä aidosti hyötyä.
  • Täytyy lisätä ymmärrystä siitä, että saavutettavuus on suurelta osin myös muuta kuin standardin kriteerien täyttämistä. Jokainen verkkosivuille sisältöjä tekevä voi parantaa omalta osaltaan saavutettavuutta, jopa helpostikin, kunhan osaa ottaa sen huomioon.

Riittävällä ohjeistuksella ja tiedolla varmistetaan myös parhaiten se, että saavutettavuus huomioidaan mahdollisimman laajasti ja verkkopalvelujen saavutettavuus paranee aidosti kokonaisuutena.

Lue lisää WCAG:sta

teksti: Johanna Koskela, viestintä- ja saavutettavuusasiantuntija, Celia

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Yleinen | 06.07.2018

Älä huku WCAG:n syövereihin

Yleinen | 25.06.2018

Viisi vinkkiä saavutettavampaan verkkosisältöön

Yleinen | 31.05.2018

Ikuisen betavaiheen ensimmäinen päivä