Viisi vinkkiä saavutettavampaan verkkosisältöön

*Tämä blogikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Celian verkkosivuilla huhtikuussa 2018.*

Viisi vinkkiä, joiden avulla voi tehdä helposti saavutettavampia sisältöjä verkkoon. Piirroskuva, jonka sisältö on avattu sivun tekstissä.

Verkkopalvelun saavutettavuus on paljon muutakin kuin tekniikkaa. Kaikilla verkkosivujen päivittäjillä on keskeinen asema verkkopalvelun saavutettavuuden parantamisessa – eli siinä, että kaikki verkkopalvelun käyttäjät voivat saada tarvitsemansa tiedon mahdollisimman helposti.

Tässä on viisi vinkkiä, joiden avulla voit edistää helposti saavutettavuutta, jos tuotat sisältöjä verkkoon.

1. Käytä selkeää kieltä.

Kielen selkeys on aivan keskeistä verkkopalvelun saavutettavuudelle. Kun kirjoitat yksinkertaista, ymmärrettävää tekstiä, varmistat, että viesti tavoittaa mahdollisimman monen lukijan mahdollisimman vähällä vaivalla. Napakka, johdonmukainen teksti houkuttelee lukemaan loppuun asti. Väärinkäsitysten riski vähenee, ja turhia yhteydenottoja asiakaspalveluun tulee vähemmän.

Tässä on listattuna muutama ohje, jotka kannattaa pitää mielessä, kun kirjoitat verkkotekstiä:

  • Mieti, ketkä ovat tekstisi lukijoita. Yritä asettua lukijan asemaan.
  • Mikä on tärkeintä? Tuo keskeisin asia heti tekstin alkuun.
  • Käytä mahdollisimman tavallisia ja yleisiä sanoja. Vältä termejä.
  • Käytä yksinkertaisia lauserakenteita. Vältä lauseenvastikkeita.

2. Tee tekstistä silmäiltävää.

Verkkoympäristössä tekstin selkeyden lisäksi on tärkeää, että sisältöä voi silmäillä nopeasti. Verkkotekstiä voi keventää ja lukemista helpottaa monin tavoin.

Pelkkiä pitkiä tekstikappaleita ei moni jaksa lukea kokonaan, vaikka kieli olisikin ymmärrettävää ja selkeää. Tekstiä kannattaa siis jäntevöittää listoilla ja väliotsikoilla. Kappaleet kannattaa pitää lyhyinä, parin virkkeen pituisina. Muista myös kuvien voima.

Toimi siis näin, niin teet verkkotekstistäsi helppolukuista ja silmäiltävää:

  • Pidä kappaleet lyhyinä. Aloita kappale aina tärkeimmällä asialla.
  • Käytä listoja.
  • Käytä runsaasti väliotsikoita.
  • Käytä myös kuvitusta keventämään tekstiä ja tukemaan viestiä.

3. Kirjoita kuvaavat otsikot.

Otsikoilla on keskeinen merkitys tekstin jäsentelyssä. Edellisessä kohdassa neuvottiin käyttämään runsaasti väliotsikoita, mutta myös sillä on merkitystä, millaisia otsikot ovat.

Hyvä otsikko on kuin minikokoinen tiivistys sen alle kuuluvan tekstin keskeisimmästä sisällöstä. Tuo siis otsikkoon tärkein asia. Muista, että myös otsikon pitäisi olla selkeästi kirjoitettu.

Lauseotsikot ovat usein helpompia ymmärtää kuin yksittäiset sanat tai verbittömät ilmaisut, mutta tässä voit käyttää omaa harkintaasi.

Merkkaa otsikot oikein

Tärkeää on, että otsikot on merkattu otsikoiksi html-koodiin. Käytännössä verkkosivun päivittäjänä sinun tarvitsee vain valita editorissa sopiva otsikkotaso, ja järjestelmä tuottaa automaattisesti oikean otsikkotagin koodiin.

Otsikkotasoja pitää myös käyttää loogisesti. Otsikkotasojen yli ei saa hyppiä: yläotsikon alla on ensimmäisen tason alaotsikoita, ja näiden alla voi olla alemman tason otsikoita. Mutta suoraan yläotsikon alla ei saa olla alaotsikon alaotsikkoa.

Tässä on vielä tiivistettynä avaimet onnistuneeseen otsikointiin:

  • Kirjoita otsikkoon tiiviisti alla olevan tekstin keskeisin asia.
  • Käytä mieluiten lauseotsikoita.
  • Merkitse otsikot otsikoiksi editorissa – näin varmistat, että otsikot on myös html-kooditasolla oikein merkattu.
  • Käytä otsikkotasoja loogisesti. Yläotsikon alla voi olla alaotsikoita, näiden alla taas alemman tason otsikoita jne.
  • Älä hypi otsikkotasojen yli. Otsikkorakenteen pitää olla looginen.

4. Varmista linkkien ymmärrettävyys.

Linkkejä on melkein jokaisella verkkosivulla. Niiden tekemisessä kannattaa muistaa muutama nyrkkisääntö.

Linkkitekstin, siis sen tekstin, josta tehdään klikattava (tai napautettava) linkki, pitäisi kertoa lukijalle riittävästi linkin kohteesta. Siksi kannattaa välttää ”Lue lisää”, ”Lisätietoja täältä” tai ”Klikkaa tästä” -tyyppisiä linkkitekstejä. Lukijan pitäisi ymmärtää, mihin hän siirtyy klikatessaan linkkiä.

Jos linkin kohde on tiedosto (esimerkiksi pdf, word tai jpg), tiedostomuoto kannattaa kertoa linkkitekstissä. Silloin lukija tietää, millainen tiedosto linkkiä klikkaamalla aukeaa.

Yleensä linkin kohdetta ei kannata määritellä avautumaan uuteen ikkunaan tai välilehteen. Silloin, jos kohde on esim. pdf- tai word-tiedosto tai esimerkiksi kirjautumista vaativa uusi asiointipalvelu, kannattaa asettaa linkin kohde avautumaan uuteen ikkunaan tai välilehteen.

Kun siis teet linkit näin, autat lukijoita hahmottamaan linkkien sisällön ja merkityksen:

  • Kirjoita selkeä linkkiteksti, joka kuvaa linkin kohdetta.
  • Lukijan pitäisi ymmärtää linkkitekstistä, mihin hän on siirtymässä.
  • Jos linkki ohjaa esim. pdf- tai word-tiedostoon, kerro se linkkitekstissä.
  • ”Lue lisää” tai ”Klikkaa tästä” on pääsääntöisesti huono linkkiteksti.

5. Käytä myös kuvia, infografiikkaa ja videoita.

Visuaalisuus on todella hyvä keino tehostaa viestin tavoittavuutta. Kuvat herättävät huomiota ja reaktioita pelkkää tekstiä enemmän. Erityisen tärkeitä kuvat ovat, kun verkkosisältöä jaetaan somessa.

Osalle ihmisistä on myös vaikeaa, jopa mahdotonta, omaksua tietoa tekstistä. Nämä ihmiset voivat saada tarvitsemansa tiedon kuvien tai videoiden muodossa. Infograafit voivat selkeyttää asiaa kenelle tahansa lukijalle – yksi kuva vastaa tuhatta sanaa. Mieti siis, voisiko tekstisisältöä rikastaa videolla, kuvilla tai infografiikalla.

Tarjoa kuvien sisältämä tieto myös tekstinä

Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuvien ja videoiden sisältämä tieto pitää tarjota myös tekstinä, sillä esimerkiksi näkövammaiset ihmiset eivät näe kuvien sisältämää tietoa. Molempi parempi siis!

Kuville ja infograafeille pitäisi siis kirjoittaa tekstivastine tai niiden sisältämä oleellinen tieto pitää olla verkkosivulla muuten tekstimuodossa. Videot kannattaa tekstittää.

Muista siis nämä asiat visuaalisesta viestinnästä:

  • Osa ihmisistä omaksuu asian paremmin visuaalisten keinojen kautta.
  • Kuvat auttavat kiinnittämään huomiota ja tehostavat viestin tavoittavuutta.
  • Muista, että kuvien ja videoiden sisältämä tieto pitää antaa myös tekstinä: esimerkiksi kuvan tekstivastineena, tekstityksenä tai verkkosivun leipätekstissä.

Mitä hyötyä näiden vinkkien noudattamisesta on?

Kun otat nämä vinkit huomioon, teet osaltasi verkkopalvelusta saavutettavampaa. Hyvä sinä! Sinulla on verkkosisällön tekijänä iso rooli saavutettavuudessa.

Varmistat siis, että mahdollisimman moni ihminen saa tarvitsemansa tiedon helposti. Ja itse asiassa varmistat myös, että tekemäsi sisältö on hakukoneiden kannalta laadukasta: sisältö nousee verkon hakutuloksissa korkeammalle.

Lisäksi teet WCAG-saavutettavuusstandardin kriteerien kannalta hyvää sisältöä. Täytät siis oman työsi osalta vaatimuksia, joita saavutettavalle verkkopalvelulle on asetettu.

Mistä lisää neuvoja ja tietoa?

Teksti ja kuva: Johanna Koskela
viestintä- ja saavutettavuusasiantuntija, Celia

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Yleinen | 06.07.2018

Älä huku WCAG:n syövereihin

Yleinen | 25.06.2018

Viisi vinkkiä saavutettavampaan verkkosisältöön

Yleinen | 31.05.2018

Ikuisen betavaiheen ensimmäinen päivä