24 vinkkiä saavutettavuuteen

Joulukuusi Helsingin Senaatintorilla lumisena jouluna.

Saavutettavasti-joulukalenteri 2020!

Celian saavutettavuusasiantuntijat julkaisivat joulukuun 2020 aikana 24 hyödyllistä saavutettavuusvinkkiä, yhden kullekin joulukuun päivälle. Joulukalenteri ilmestyi tämän sivun lisäksi Twitterissä, Celian Twitter-tilillä @celia_gov.  Julkaisut löytyvät Twitteristä myös aihetunnisteilla #saavutettavuus #s12s #24vinkkiä.

1. luukku: Mikä ihmeen s12s?

Mitä ovat a11y tai t12t? Sama kuin s12s! Englanniksi ja ruotsiksi kovin pitkät sanat accessibility ja tillgänglighet on lyhennetty niin, että ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen väliin jäävät kirjaimet kuvataan niiden lukumäärällä. A-ccessibilit-Y, T-illhgänglighe-T. Ja nyt myös suomeksi, S-aavutettavuu-S, siis s12s. Esimerkiksi Twitterissä lyhemmän aihetunnisteen ansiosta itse twiittiin mahtuu enemmän itse asiaa. Toisaalta voi pohtia, kuinka saavutettava tällainen uusi, monelle tuntematon lyhenne mahtaa olla.

Miten aihetunnisteet sitten yleensä kannattaisi kirjoittaa, jotta ne olisivat mahdollisimman saavutettavia? Jos tunniste muodostuu useasta sanasta, uusi sana kannattaa aloittaa isolla kirjaimella, mikä helpottaa hahmottamista etenkin silloin, jos sana alkaa vokaalilla, esim. #saavutettavuusOnTärkeää.

2. luukku: Vertaistukea somessa

Toisinaan saavutettavuusasioiden parissa kaipaa vertaistukea. Vaivaako saavutettavuusaiheinen pulma, johon kukaan kollegakaan ei osaa vastata? Etsitkö vaihtoehtoja työkaluille? Haluaisitko vinkata muillekin hyvästä saavutettavuusaiheisesta verkkokurssista? Facebook-ryhmä Verkkopalvelujen saavutettavuus on sinua varten!

3. luukku: Avustavat teknologiat

Aina omat aistimme tai ruumiimme eivät riitä, vaan näkemisen, kuulemisen tai toimimisen avuksi tarvitaan apuvälineitä tai teknologiaa. Yleisin apuväline Suomessa ovat varmasti silmälasit. Näe ry:n mukaan lähes 70 % prosenttia suomalaisista tarvitsee tätä näkemisen apuvälinettä joko säännöllisesti tai tietyissä tilanteissa (kuten lukulasit).

Avustava teknologia tarkoittaa puolestaan teknologiaa, joka helpottaa tai mahdollistaa toimimisen digitaalisissa ympäristöissä. Saavutettavissa verkkosisällöissä pitää varmistaa, että avustava teknologia toimii ja että kaikki käyttäjät pääsevät niiden avulla tietoon käsiksi. Papunetin mainiolla Saavutettavuussivustolla kerrotaan tarkemmin erilaisista avustavista teknologioista ja niiden toiminnasta.

4. luukku: Perusteet saavutettavista asiakirjoista

Täällä saavutettavasti.fi-sivustolla on runsaasti yksityiskohtaista tietoa saavutettavien asiakirjojen tuottamisesta. Jos kuitenkin haluat ottaa perusteet haltuun nopeasti, Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivuilla on julkaistu kolmiosainen kirjoitussarja saavutettavista asiakirjoista. Ensimmäinen osa antaa yleistietoa siitä, miten saavutettavuusvaatimukset koskevat myös asiakirjatiedostoja.

Artikeln har också publicerats på svenska: hur tillgänglighetskraven gäller också olika dokumenten.

5. luukku: Opi lisää saavutettavista asiakirjoista

Saavutettavuusvaatimukset-sivustolla julkaistun kirjoitussarjan toisessa osassa annetaan tiiviissä muodossa vinkkejä siihen, kuinka voit tehdä Word-, PowerPoint- ja pdf-tiedostoistasi saavutettavampia.

Artikeln har också publicerats på svenska, alltså hur skapar man tillgängliga dokumenten i Word och PowerPoint.

6. luukku: Asiakirjojen hankalat yksityiskohdat

Toisinaan asiakirjojen tuottaminen saavutettavasti ei ole ihan helppoa! Edellä mainitun kirjoitussarjan kolmannessa osassa perehdytään saavutettavien asiakirjojen hankalimpiiin yksityiskohtiin ja annetaan vinkkejä niiden ratkaisemiseen.

Ibland kan detaljer orsaka problem med tillgänglighet. Läs mer om de vanliga problemen med tillgängliga dokument och deras lösningar.

7. luukku: Muista saavutettavuus myös somessa

Sosiaalisen median kanavissa pitäisi myös huomioida saavutettavuus: määritellä kuville vaihtoehtoiset tekstit, tekstittää videot ja muistaa selkeä ja ymmärrettävä kieli. Katso ohjeita sosiaalisen median saavutettavuuteen seuraavissa kanavissa: Twitter, Facebook, LinkedIn, Instagram ja YouTube.

8. luukku: Onko infografiikkaa saavutettavaa?

Infografiikan käyttö on suosittua verkkosisällöissä, mutta onko se saavutettavaa? Hyviä käytännön ohjeita siitä, miten suunnitella infografiikasta saavutettavampaa, on englanniksi saatavilla Kalifornian yliopiston Universal Design Centerin sivulla Accessible Infographics.

Jos infografiikka on kuvatiedosto, anna sille vaihtoehtoinen teksti eli kuvaus infografiikan sisällöstä. Infografiikan vaihtoehtoinen kuvaus on usein pitkä, joten sitä ei kannata sijoittaa img-elementin alt-attribuuttiin kokonaan.

  • Kuvaus voikin olla näkyvissä verkkosivulla kuvan alla, jolloin teksti auttaa kaikkia ymmärtämään infografiikan sisältöä.
  • Kuvauksen voi sijoittaa myös erilliselle sivulle ja antaa infografiikan yhteydessä linkin tuolle sivulle. Tälloin alt-attribuuttiin voi kirjoittaa lyhyesti siitä, että kyseessä on infografiikka ja kertoa, missä infografiikan sisältö on selostettu.

Infografiikan voi tuottaa myös HTML:n ja CSS:n avulla tai tuottaa pdf-tiedoston. Näiden tapojen käytöstä ja saavutettavuuden varmistamisesta on tarkemmat neuvot Accessible Infographics -sivulla.

9. luukku: Tarkista värikontrastit

Saavutettavuusvaatimukset edellyttävät, että kahdella vierekkäisellä värillä on tarpeeksi suuri kontrasti- eli tummuusero, jotta sisältö erottuu selkeästi kaikille. Vaatimus koskee sekä tekstiä että graafisia elementtejä, kuten painikkeita tai kuvaajien osia.

Usein riittävän kontrastin voi päätellä silmämääräisesti. Jos yhtään epäilyttää, kannattaa kontrastit aina laskea ohjelmallisesti. Samoin organisaation brändivärit sekä niiden yhdistäminen ainakin mustaan ja valkoiseen on hyvä tarkistaa. Onneksi laskemiseen on hyviä valmiita työkaluja!

Tässä luukussa suosittelemamme työkalu kontrastisuhteen laskemiseen on WebAIMin Contrast Checker. Contrast Checkerissa voi syöttää näkyvään kenttään värien HEX-arvot tai klikata väripalkkia ja avautuvassa ikkunassa joko valita väripaletista värin tai syöttää värin HSL- tai RGB-arvon. Työkalu toimii parhaiten Chrome- ja Firefox-selaimilla.

Ruutukaappaus WebAIM Color Contrast Checker -työkalusta.

Contrast Checker -työkaluun voi syöttää esimerkiksi värin RGB-arvon klikkaamalla väripalkkia. Ohjelma laskee kahden värin välisen tummuuseron ja kertoo, läpäiseekö arvo WCAG-kriteerit.

10. luukku: Kuvien vaihtoehtoiset tekstit julkaisuissa

Meiltä kysytään usein ohjeita ja vinkkejä siitä, miten kuville pitäisi kirjoittaa vaihtoehtoiset tekstit tai ns. alt-teksti. Verkkosivujen kuviin on yleensä melko antaa lyhyt ja napakka alt-teksti, kunhan tietää miten sellainen verkkosivun julkaisujärjestelmässä kirjoitetaan. Erikseen ladattavissa julkaisuissa, raporteissa tai kirjoissa, kuvat saattavat olla monimutkaisia ja lyhyessä tekstissä on vaikea kertoa kaikkea oleellista.

Italialaisen LIA Foundationin Elisa Molinari ja Gregorio Pellegrino kertovat englanninkielisessä videossa Is a picture worth a thousands words?, miten kuville laaditaan vaihtoehtoisia tekstejä. Videon lopussa he pohtivat myös, voisiko tekoälyä hyödyntää alt-tekstien tuottamisessa. Videossa on englanninkielinen tekstitys.

Daisy-konsortion webinaarisarjassa on kaksi erinomaista webinaaria vaihtoehtoisten tekstien tuottamisesta. Webinaarit ovat englanninkielisiä.
Ensimmäinen osa Art and Science of Describing Images kertoo kuvien selostamisesta yleisesti ja toinen osa Part II keskittyy hankalampiin kuviin, karttoihin, kaavioihin ja diagrammeihin. Molemmissa videoissa on tekstitykset sekä transkriptio ja diat ovat saatavilla.

11. Luukku: Ruudunlukuohjelmista

Saavutettavuuden yhteydessä puheeksi tulevat usein myös ruudunlukuohjelmat. Monet näkövammaiset käyttävät erilaisia ruudunlukuohjelmia verkon selailuun, työskentelyyn ja sisältöjen lukemiseen. Ruudunlukuohjelmat muuntavat näytöllä näkyviä sisältöjä ja verkkosisältöjen koodimerkintöjä joko koneääniseksi puheeksi tai pisteiksi pistenäytölle.

Ruudunlukuohjelmia käytetään kuitenkin toisinaan myös silloin, kun halutaan testata, kuinka oma verkkopalvelu toimii erilaisille käyttäjille. Silloin on kuitenkin riskinä, että sisältöjä aletaan optimoida jollekin tietylle ohjelmalle, jolloin kokonaisuus voikin mennä heikommaksi. Lue Ville Lammisen artikkelista, mitä ruudunlukuohjelmista vähintään kannattaa tietää, ennen kuin niitä hyödyntää sisältöjen suunnittelussa!

12. luukku: Pdf-tiedostojen saavutettavuuden tarkistaminen

Aiemmin luukuissa 4–6 käsiteltiin saavutettavien tiedostojen tekemistä toimisto-ohjelmilla. Jos julkaistava tiedosto on pdf-muotoinen, on usein syytä vielä varmistaa sen saavutettavuus erikseen, ainakin, jos se on kovin monimutkainen.

Oiva väline pdf-tiedostojen saavutettavuuden varmistamiseen ja valmiiden pdf:ien korjaamiseen on Adobe Acrobat Pro DC. Englanninkielinen ohjevideo Creating accessible PDFs with Adobe Acrobat Pro DC antaa hyviä vinkkejä ohjelman ominaisuuksien hyödyntämiseen. Video on tekstitetty englanniksi.

13. luukku: Tips för tillgänglighet

Trevlig luciadag! I dagens lucka finns det T12T meet up YouTube kanal! Det finns många interessanta presentationer om tillgänglighet både på svenska och på engelska där. Klicka och kolla!

Hyvää lucianpäivää! Päivän luukusta löytyy ruotsalainen T12T meet up:n YouTube-kanava. Kanavalla on julkaistu monia kiinnostavia saavutettavuuteen liittyviä esityksiä sekä ruotsiksi että englanniksi!

14. luukku: Selkeästi tai selkokielellä

Saavutettavuusvaatimukset ohjaavat saavutettavuuden tulkintaa usein melko tekniseen suuntaan. Saavutettavuus on kuitenkin paljon muutakin kuin tekniikkaa ja html-kieltä. Kenties kaikkein tärkeintä sisältöjen saavutettavuuden kannalta selkeä ja ymmärrettävä kieli ja rakenne.

Selkokielen tarvearvion mukaan jopa 11-14 % väestöstä voi hyötyä selkokielestä, joka on vielä selkeästä kirjakielestä tiettyjen sääntöjen mukaan selkeytettyä kieltä. Lue Selkokeskuksen sivuilta lisää selkokielen käytöstä verkkosivuilla.

15. luukku: Kohteliaasti selkokielellä

Selkokielinen tai selkokielistetty teksti tuntuu helposti töksähtävältä. Etenkin lukijan suora puhuttelu voi tuntua lukijasta tungettelevalta tai jopa uhkaavalta.

Helsingin yliopiston Klaara-verkoston blogissa on julkaistu ohjeet kohteliaaseen selkokieliseen puhutteluun. Ohjeet pohjautuvat kirjoittaja Ella Airaksisen tutkimukseen.

16. luukku: Selkeästi meille -hanke

Iskulauseen ympärillä on kuva kynästä, tietokoneesta, puhekuplista ja ylöspäin osoittavasta peukalosta. Selkeästi meille -hankkeen iskulause on ”Saavutettavaa viestintää kaikille”.

Selkeästi meille on mielenkiitoinen kognitiiviseen saavutettavuuteen liityvä hanke, joka alkoi vuonna 2020. Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kehitysvammaliiton yhteishankkeessa kehitetään kognitiivisen arvioinnin kriteeristöä. Lisäksi kehitysvammaiset henkilöt testaavat itse valitsemiaan sivustoja ja arvioivat sivustojen saavutettavuutta.

Hankkeen edistymistä voi seurata Selkeästi meille -Facebook-sivulla.

17. luukku: Videoiden saavutettavuus on tärkeää monille

Videot ovat mainio muoto jakaa tietoa: etenkin erilaisia ohjeita voi havainnollistaa videoilla. Videoilla saa myös helposti huomiota sosiaalisessa mediassa. Samalla olisi kuitenkin muistettava saavutettavuus, jotta videoista olisi iloa ja hyötyä kaikille.

Kirjastokaistan jutussa jaetaan 10 käytännön neuvoa videoiden ja podcastien saavutettavuudesta. Juttu on tehty kirjastojen näkökulmasta, mutta vinkeistä on hyötyä kaikille videoiden saavutettavuutta pohtiville!

18. luukku: Podcasteille tekstivastine

Paitsi videoiden, myös muiden ääntä sisältävien tiedostojen kohdalla pitää muistaa saavutettavuus. Podcastit ovat tänä päivänä valtavan suosittuja. Pelkkä äänitiedosto ei kuitenkaan sovi heille, joilla on ongelmia kuulon kanssa, joten podcastien sisältö tulee tarjota myös tekstimuodossa. Toisin sanoen podcasteille pitää tehdä tekstivastine. Podcastin tekstiversiosta on hyötyä myös kaikille, jotka haluavat etsiä jotain tiettyä kohtaa tai asiaa podcastissa. Myös hakukoneet ymmärtävät tekstitiedostoja, joten hakukonenäkyvyyskin paranee.

Tekstivastineen tulee sisältää podcastin kaikki oleellinen tieto, esimerkiksi se, kuka milloinkin on äänessä. Tekstivastine tai linkki siihen pitää julkaista samassa paikassa kuin itse podcast. Kielitieteellisen tarkkaa litteraattia ei vaadita, mutta tiivistelmä tai samaa aihetta käsittelevä artikkeli ei riitä tekstivastineeksi.

Valtiontalouden tarkastusviraston podcastit ovat mainio esimerkki hyvin tehdystä tekstivastineesta, esimerkiksi Miten saada jalka oven väliin? Podcast siitä, millainen valtio on työnantajana.

19. luukku: Sonifikaatio

Kuvaajien ja kaavioiden sisältämien tietojen kertominen sanallisessa muodossa saattaa tuntua työläältä, etenkin jos kuvaajassa on visualisoitu paljon erilaisia arvoja. Sonifikaatio on tapa, jossa mitattuja tuloksia muutetaan äänimuotoon. Yksi esimerkki sonifikaation käytöstä ovat geigermittarit, jotka osoittavat äänen avulla säteilyn voimakkuutta. Arkisempi esimerkki ovat kaappikellot, joissa kuuluvat sekuntien vaihtuminen ja tasatunnein kellonlyönnit.

Hyviä esimerkkejä sonifikaation hyödyntämisessä kuvaajissa ja kaaviossa on Highchartin englanninkielisellä sivustolla.

20. luukku: Verkkokurssi verkkosisältöjen saavutettavuudesta

W3C on tuottanut Unescon tuella laajan verkkokurssin Introduction to Web Accessibility. Englanninkielinen kurssi on ilmainen ja esittelee hyvin sen, millaisia tarpeita erilaisilla käyttäjäryhmillä on ja miten ne voidaan ottaa verkkosisällöissä huomioon. Kurssi esittelee myös WCAG-kriteerien perusteet.

Kurssin aineistoissa on runsaasti videoita, joissa on englanninkielinen tekstitys. Kurssi sopii henkilöille, joille saavutettavuus on uusi asia, mutta saavutettavuuteen jo tutustuneet verkkosisältöjen tuottajat tai verkkopalvelujen tuottajat saavat myös hyvän kokonaiskäsityksen saavutettavuudesta sekä vinkkejä lisämateriaaleista.

21. luukku: Saavutettava webinaari

Etätöiden ja kotieristäytymisten vuonna 2020 monet seminaarit, messut ja vastaavat tilaisuudet päädyttiin järjestämään webinaareina. Verkon kautta tilaisuuksiin pystyy osallistumaan kotoa käsin, joten esimerkiksi fyysisten tilojen esteellisyys ei estä ketään pääsemästä paikalle. Hyvän webinaarin järjestelyssä huomioidaan myös saavutettavuus, jotta kaikenlaiset ihmiset pystyvät osallistumaan.

Lue artikkelistamme Saavutettava webinaari, miten niin webinaarin järjestäjänä kuin esiintyjänä huomioit erilaiset ihmiset ja varmistat, että kaikki pystyvät seuraamaan ohjelmaa.

22. luukku: EPUB – saavutettava julkaisuformaatti

PDF on tuttu ja paljon käytetty tiedostomuoto, mutta se ei ole käyttäjäystävällinen eikä suunniteltu digitaaliseen lukemiseen. PDF-tiedostojen tilalle erilliseksi ladattavaksi julkaisumuodoksi suosittelemme EPUB 3 -formaattia, jonka saavutettavuus on helpompi varmistaa kuin PDF-tiedostojen.

EPUB-julkaisujen tuottamiseen ei tarvita mitään erikoisia ohjelmia, vaan saavutettavasta Word-tiedostosta voi tuottaa WordToEPUB-muunnosohjelman avulla EPUB 3 –julkaisun. Ohjelma on ladattavissa ilmaiseksi englanninkieliseltä DAISY-konsortion WordToEPUB-sivulta. Ohjelmasta on saatavilla suomenkielinen käyttöliittymä.

Erinomainen saavutettava EPUB-lukuohjelma on Thorium Reader. Ohjelmasta on saatavilla ilmaiseksi Windows-, MacOS- ja Linux-versiot. Lisätietoja ja latauslinkit ovat englanninkielisellä EDRLabin sivulla Thorium Reader.

23. luukku:  Yhdenvertaisuutta opiskeluun

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta kattaa oppilaitokset, myös yliopistot ja korkeakoulut. Opiskelun saavutettavuus on kuitenkin paljon muutakin kuin vain sitä, että oppilaitoksen verkkosivut täyttävät WCAG-kriteerit.

Celiassa suunnittelijana työskentelevä Rebekka Laaksonen kirjoittaa ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-verkkolehdessä, missä korkeakouluissa saavutettavuuden suhteen mennään ja miten kirjastot voivat omalta osaltaan edistää opiskelun yhdenvertaisuutta. Lue artikkeli Kohti yhdenvertaista opiskelua – saavutettavuus edellä.

24. luukku: Ymmärrän-seminaari tulee taas!

Iloksemme ilmoitamme, että jo perinteeksi muodostunut Ymmärrän-seminaari järjestetään myös keväällä 2021! Merkitse siis kalenteriisi päivä 7.4.2021. Seminaari on katsottavissa tuolloin suorana verkkolähetyksenä, tilanteen salliessa myös yleisötilaisuus on mahdollinen verkkolähetyksen ohella.

Tämän vuoden Ymmärrän-seminaarin esitykset ovat katsottavissa osoitteessa celia.fi/ymmarran.

Riemuisaa joulua ja mainiota uutta vuotta kaikille!

Joulupukki ojentaa pikkutytölle lahjapakettia. Vieressä sohvalla tytön isoveli avaa omaa pakettiaan.


Artikkelin kansikuva: Joulukuusi Senaatintorilla joulukuussa 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Foto Roos, CC BY 4.0.

Joulupukkikuva: Joulupukki jakaa lahjoja Tammisalossa 1960-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juha Jernvall. CC BY 4.0.

Viimeisimmät kirjoitukset

Relandersgrund-laiva jouluvalaistuna Helsingin Kruununhaassa.

Yleinen | 01.12.2021

Joulukalenteri: 24 vinkkiä

Nuori musta mies istuu penkillä kuulokkeet korvillaan ja pieni ruskea koira sylissään. Taustalla katumaisema.

Yleinen | 20.05.2021

Hyvää kansainvälistä saavutettavuuspäivää!

Ruutukaappaus Ymmärrän-seminaarin lähetyksestä. Etualalla juontaja Sofia, taustalla iso näyttö, jossa Selkeästi meille -hankkeen jäseniä videopuhelussa. Oikeassa yläkulmassa ruutu, jossa viittomakielen tulkki.

Yleinen | 05.05.2021

Saavutettava webinaari – kokemuksia ja neuvoja järjestäjille