Kuinka teen saavutettavuusselosteen?

Etualalla kannettava tietokone, taustalla taulu jossa lukee "You got this". Kuva: Prateek Katyal/Pexels

Mikä ihmeen saavutettavuusseloste?

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (9 §) määrää, että palvelun tarjoajan täytyy ylläpitää sivuillaan saavutettavuusselostetta. Selosteessa palvelun tarjoaja kertoo käyttäjille, miten hyvin sivusto tai palvelu täyttää saavutettavuusvaatimukset.

Minimissään selosteessa tulee käydä ilmi ainakin, miltä osin palvelu tai sivusto ei täytä saavutettavuusvaatimuksia ja miten palvelun tai sivuston käyttäjä voi vaihtoehtoisella tavalla saada tiedot tai palvelun niiltä osin kuin se ei ole saavutettava. Lisäksi selosteessa tulee antaa yhteystieto, johon voi lähettää saavutettavuuspalautetta sekä kertoa valvontaviranomaisen yhteystiedot, johon käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.

Tutustu WCAG-kriteereihin

Saavutettavuusselosteen laatiminen ja ylläpito eivät sinänsä vaadi edistynyttä tietoteknistä osaamista. Selosteen laatijan on kuitenkin tunnettava verkkosisällön saavutettavuusohjeet (Web Content Accessibility Guidelines, tuttavallisemmin WCAG). Kun selostetta laatii, on nimittäin osattava verrata omaa sivustoaan tai palveluaan juuri WCAG  2.1 -kriteereihin. Myös erilaiset verkkosisältöjen saavutettavuutta arvioivat työkalut perustavat arvionsa näihin kriteereihin.

WCAG-ohjeistus on monitasoinen. Ylimmällä tasolla ovat neljä ohjaavaa periaatetta (havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus). 12 ohjetta määrittävät puitteet ja tavoitteet periaatteiden toteuttamiselle. Kaikille ohjeille taas on laadittu testattavia onnistumiskriteerejä. Lisäksi kokonaisuus sisältää neuvoa-antavia tekniikoita sekä dokumentoituja tyypillisiä virheitä avuksi ohjeistuksen käyttäjälle.

Saavutettavuuslaki viittaa pienen mutkan kautta juuri WCAG:n onnistumiskriteereihin. Kriteerejä on kolmea tasoa (A, AA ja AAA). Saavutettavuusvaatimusten läpäisy vaatii, että A ja AA -tasojen kriteerit täyttyvät. WCAG 2.1 -ohjeistuksesta on tulossa virallinen suomennos lähiaikoina.

WCAG-kriteerit käytännössä

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet ovat melko teknistä ja paikoin puisevaakin luettavaa. Osa ohjeista on suunnattu enemmänkin verkkosivujen kehittäjille ja muille koodinikkareille. Mukana on kuitenkin myös paljon sisällöntuottajia ja sivujen ja palvelujen päivittäjiä koskevaa ohjeistusta.

Onnistumiskriteerien ymmärtäminen ja tulkitseminen vaativat vähintään perustasoista tietoteknistä ymmärrystä.

Näyttökaappaus WCAG-kriteeristä 1.4.3.

Esimerkkinä voisi tulkita onnistumiskriteeriä 1.4.3 Kontrasti (minimi). Kyseessä on AA-tason kriteeri, eli se täytyy lain mukaan täyttää.

Kriteerissä määritellään tekstin ja tekstiä esittävien kuvien (vaikkapa jokin painike, valokuva opasteesta tai ruutukaappaus) vähin mahdollinen kontrastisuhde eli tummimman ja vaaleimman kohdan välinen tummuusero.

Normaalin tekstin ja tekstiä esittävän kuvan kontrastisuhde on vähintään 4,5:1. Isokokoiselle tekstille, esimerkiksi otsikoille, riittää hieman pienempi kontrasti, 3:1. Koristeita, näkymättömiä tai inaktiivisia elementtejä kontrastivaatimukset eivät koske.

Sellaiset tekstit ja tekstiä esittävät kuvat, jotka ovat osa logoa tai brändin nimeä, eivät myöskään ole tämän kriteerin piirissä. Mikäli logon värejä käytetään muissa yhteyksissä esimerkiksi verkkosivulla, tulee niiden kontrasti kuitenkin tarkistaa.

Eri käyttäjät huomioidaan eri kriteereissä

WCAG-kriteerejä tulkitessa on hyvä muistaa, että samaa asiaa voidaan käsitellä useammassa eri kriteerissä. Näin huomioidaan eri käyttäjäryhmiä ja erilaisia toimintarajoitteita.

Esimerkiksi tekstiä esittävälle kuvalle on annettava tekstivastine (kriteeri 1.1.1.), käyttäjäryhmänä huomioidaan ruudunlukijan käyttäjät. Tekstiä esittävän kuvan kontrastien on oltava tarpeeksi suuret (kriteeri 1.4.3.), käyttäjäryhmänä esimerkiksi heikkonäköiset. Tekstiä esittävässä kuvassa informaatiota ei tule välittää pelkästään väreillä (kriteeri 1.4.1), käyttäjäryhmänä huomioidaan värisokeat.

Lisää tietoa WCAG-kriteereistä löytyy aiemmasta artikkelista Älä huku WCAG:n syövereihin.

Puutteet on tunnistettu, selosteen teko voi alkaa

Kun oman sivuston tai palvelun mahdolliset saavutettavuuspuutteet on WCAG-kriteerien avulla tunnistettu, on aika laatia saavutettavuusseloste.

Selosteen ylläpidon muodot määritelty laissa (saavutettavuusdirektiivin 7 artiklan 2 kohta). Suomessa saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto ESAVI, ja lain mukaan heidän on myös ylläpidettävä selosteen mallia sivulla www.saavutettavuusvaatimukset.fi.

Samaisella sivustolla on myös työkalu, jonka avulla saa laadittua oikeanlaisen selosteen. Työkaluun syötetään oman sivuston tai palvelun tiedot. Selosteessa voi kertoa vain lain vaatimusten täyttämisestä, mutta palveluntarjoajan on mahdollista tuottaa myös laajempi seloste, jossa kuvataan saavutettavuuden eteen tehtyä työtä.

Seloste itsessään on oltava saavutettavassa muodossa siinäkin tapauksessa, että itse sivusto tai palvelu ei täyttäisi saavutettavuusvaatimuksia.

Saavutettavuusselostetyökalu käyttöön

ESAVIn työkalu selosteen tekoon koostuu kuudesta vaiheesta. Ennen selosteen tekoa on hyvä perehtyä kunkin osion täyttämiseen.

  1. Ensimmäiseen kohtaan täytetään oman organisaation nimi, www-osoite, saavutettavuuden arvioinut taho (esimerkiksi arvioineen henkilön nimi, ”sisäinen arviointi”, tai mikäli arviointi on teetetty ulkopuolella, arvioineen yrityksen nimi), sekä selosteen laatimispäivä.
  2. Toisessa kohdassa tulee itsearvioida, kuinka hyvin sivusto tai palvelu täyttää saavutettavuusvaatimukset. Valintaan on kolme vaihtoehtoa: A=täyttää kaikki vaatimukset, B=täyttää kriittiset vaatimukset ja C=ei täytä kriittisiä vaatimuksia. Näitä kirjaimia ei pidä sekoittaa WCAG-kriteerien tasoihin A, AA ja AAA.
  3. Kolmannessa kohdassa täytyy määritellä ja nimetä, millaista ei-saavutettavaa sisältöä sivustolla tai palvelussa on. Puutteet on luokiteltu WCAG:n neljän pääperiaatteen mukaisesti, joten viimeistään tässä kohdassa niiden ymmärtäminen tulee tarpeeseen.
  4. Neljäntenä täytyy kertoa, millä tavoin käyttäjä voi antaa saavutettavuuspalautetta. Hyväksyttyjä vaihtoehtoja ovat verkkolomake (täytä www-osoite), sähköposti (anna sähköpostiosoite) sekä muu tapa (esimerkiksi puhelinnumero tai käyntiosoite).
  5. Viidennessä vaiheessa voi valita, haluaako selosteen sisältävän vain pakollisen sisällön vai lisääkö siihen vapaaehtoista, käyttäjälle mahdollisesti olennaista lisätietoa.
  6. Lopuksi selosteen voi esikatsella ja sitten ladata html-muodossa verkkosivulle laitettavaksi. Koska valmis seloste on html-koodia, sitä voi jälkikäteen muokata tarpeen mukaan.

Missä muodossa seloste laitetaan sivuille?

Lain mukaan saavutettavuusselosteen on oltava saavutettavassa muodossa. Paras tapa on luoda selosteelle oma sivu sivuston sisällä, eli pitää seloste html:nä. Mikäli sivustolla on jo vaikkapa tietosuojaselostesivu, voi saavutettavuusselosteen sijoittaa samaan paikkaan esimerkiksi sivuston alatunnisteeseen.

Mikäli organisaation arkistointiperiaatteet vaativat selosteen arkistointia pdf-muodossa, selosteesta voi tätä tarkoitusta varten laatia pdf:n. Sivuston käyttäjän kannalta on kuitenkin parempi, että seloste on luettavissa verkossa normaalina verkkosivuna, eikä sitä tarvitse ladata itselle pdf:nä. Emme siis suosittele selosteen sijoittamista sivustolle tiedostona, vaikka tiedosto itsessään olisikin saavutettava ja siten lain vaatimukset täyttävä.

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Yleinen | 04.10.2019

Kuinka teen saavutettavuusselosteen?

Yleinen | 23.09.2019

Saavutettavuuslaki on täällä tänään!

Yleinen | 06.07.2018

Älä huku WCAG:n syövereihin